Niin joo.

Intiasta tulin takas jo reilu viikko sitten, mutta paluusta neuvotellaan jo. Konseptit on pahimman kerran sekaisin, kaikki on käymistilassa ja peli on kesken. Ei repeä joka paikkaan, sorry.

Seuraava reissu on sitten vuoden mittainen, joten kirjoittelua tulee edelleenkin enemmän tänne. Ei kuitenkaan kannata pidättää hengitystä, lähtö on vasta joskus maaliskuussa.

Eilinen meni aivan naurettavassa kiireessä, enkä kerennyt edes blogia päivittämään. D on nyt pahimman myrskyn silmässä, kun suurimmat korjaukset ja lisäykset ovat käsillä. Valvojan kommentit "helppolukuisuudessa toivomisen varaa" ja "esiin on tullut ennakoimaani enemmän muita tehtäviä" eivät lupaa hyvää, mutta tänään iltapäivästä kuulee miten homma etenee. Kyllä se valmistuu.

Fläsän kauden päätös oli eeppinen trilleri, jonka numerotilastot julkaistaan poikkeuksellisesti vasta tänään. Tälleensä:

Aika 1:08
Light 0:12
Moderate 0:14
Hard 0:42
Max 193
Avg 157
Kcal 722, 35% fat

Pierettää ->

Rääh. Tahtoo vapaapäivän tai edes sellaisen, notta ehtisi laittaa vähän kotia kuntoon. Tälle viikolle on jo töiden lisäksi buukattua AS OY:n kokousta, metsästäjätutkintoa, potkupalloa, kasvimaan laitto, kesäjuhlat, kissanhoitosoppari ja miljuuna pikkuasiaa, jotka muistanen sitä mukaa kun vastaan tulevat. Priorisointikysymyksiähän nämä ovat, joten sen puoleen ihan turha kitistä. Onpa nyt kirjattu ylös, missä kaikkialla pitää muistaa käydä.

Koska olen ne jo moneen kertaan aiemmin kirjoittanut, tähän kohtaan voi copypasteta ne perinteiset kitinäni laihdutuskuureista, oman elämän vaikeuttamisesta, välinpitämättömyydestä, huonosta kasvatuksesta, tasa-arvosta, asiakaspalvelun puutteesta ja sateisesta säästä. Tää on niin maanantaita taas.

Olen edelleen sitä mieltä, että 80% ihmisistä on selkeästi keskimääräistä tyhmempiä.

Asiaa olisi kirjoitettavaksi asti ihan tuhona, mutta en minäkään joka paikkaan repeä. Työt on tehtävä, dippaa kirjoitettava, erinäisiä blogeja ylläpidettävä, kotia hoidettava jajajaja. Tiiättehän. Viimeisenä houkutteena tuli Korporaatiossa avattu aloitehanke, jossa olisi porkkanana tonnin palkintoja noin kerran kuussa. Sanottavaa riittää, joten niidenkin rustaamiseen saattaa upota hetki jos toinenkin.

Oli mukava huomata, että vastalakitetut ylioppilaat viihtyivät vielä meidän wanhojen käpyjenkin seurassa. Bileet jatkuivat pitkälle yöhön eikä kenellekään jäänyt jano, joten onnistunut ilta siitä saatiin.

Nyt rustaan tuon aloitteen, sitten töräytän vaatimusmäärittelyt hyväksytyiksi ja toivon mukaan sen jälkeen kerkeän vielä tutkailemaan dippatyötäkin vähän. Parempi sekin että on tekemistä kuin valittaa toimettomuutta.

Lyhyesti.

Kiire rikureenien ja työn kanssa.

Ei kerkeä liikkumaan.

D:ssä 4706 sanaa, 27 sivua, 12 kuvaa, 11 viitettä.

Mulla on piano.

Tämä oli taas niitä aamuja, kun käyntiin pääseminen kestää ja kestää. Kroppa on kipeänä ja silmät puolitangossa, aivojen mukanaolosta en viitsi edes aloittaa. Ja tässä muka pitäisi Dannya kirjottaa, right.

Tämä ja seuraava viikko ovat aikatauluiltaan puhdasta kuolemaa. Töiden jälkeen kerkeää olla maksimissaan tunnin kotona, sen jälkeen kiiruhdetaan rikutreeneihin ja niistä kotiudutaan kympin aikaan. Suihku, unta ja om start, toistetaan kunnes viikonloppu tai yliväsymys korjaa satoaan.

Olen nyt 20 minuuttia yrittänyt tajuta, mitä ensimmäisessä avaamassani työmailissa sanotaan. Yksittäiset sanat hahmottuvat, mutta asiatekstin ymmärtäminen on vielä täysin ylivoimaista. Pää on ihan jäässä. Onneksi tästä hommasta maksetaan kuukausi- eikä urakkapalkkaa.

Mainittakoon editinä vielä, että uudenkin työkoneen saa kaatumaan. Olisi se parempaankin väliin voinut tapahtua, kiitos kysymästä.

Ärkele.

Huhhuh. Eilinen vapaapäivä tuli enemmän kuin tarpeeseen, siitä kiitos Ohjaajalle. Tänään jo vähän paremmin voimin taas.

Kulunut viikko oli rankin koko keväänä, fyysisesti ainakin. Tuli tehtyä ympäripyöreitä päiviä, oltua jatkuvasti liikenteessä, piipahdettua salilla, juostua, painittua, juhlittua ja ties mitä muuta. Kroppa huutaa hallelujaa kaiken rasituksen jälkeen, eikä unikaan tahdo tulla silmään. Yöt ovat olleet katkonaisia ja aamut vaikeita, mutta kyllä niiden kanssa on vielä pärjätty. Ikävintä on heräily kesken unien, enkä ole moneen yöhön nukkunut yhtäjaksoisesti yli neljää tuntia (okei, kemiallista unta la-su -yönä).

Osansa tekee varmasti rankan viikonlopun aiheuttama nestehukka, huono syöminen ja pienehkö stressinpoikanen kaiken juoksemisen aiheuttamana. Diplomityö on jäljessä aikataulusta, pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Tällä viikolla on pakko tinkiä liikunnasta, koska muuten en kerkeä palautua koskaan. Sormet ja varpaat ristiin, että nuppi pysyy kasassa.

Nälkä. Hyvä merkki siitä että kroppa haluaa yleensäkin toipua kaikesta rasituksesta. Toivon mukaan työmaaruokala tarjoaa jotain ravitsevaa ja hyvää tänään.

Edit: Tällä hetkellä D:ssä on 2901 sanaa 23 sivulla, mutta noin puolet noista sivuista on vielä runkoa, sisälmysluetteloa ja vastaavia. Tekemistä piisaa siis vielä vaikka ja kuin, mutta työ onneksi etenee edes vähän.

Kaiken kiireen ja kiitämisen keskeltä sain kammettua itseni uimahallille, vaikka se olikin kovan henkisen taistelun takana. Hommahan toimii keskimäärin niin, että tietoista pyristelyä pitää harrastaa hallille asti ja itseään pitää hieman potkia vielä pukuhuoneessakin. Kun perseensä asettaa saunan lauteille, touhu kääntyy jo kohti automaattiohjausta ja ensimmäisen satasen jälkeen elementin kohtaaminen on lämmin ja tuttavallinen. Ajatus loppuu ja virta vie.

Sykemittari oli #toisaalla, joten ainoa datantynkä on 800 metriin käytetty noin 22 minuuttia. Siinä kohtaa allas pamahti niin täyteen, etten viitsinyt jäädä pujottelemaan mummoja vaan siirryin lämmittelemään ja safkan hakuun. Riku-treenit jäivät vähän kesken, kaikkea kipeän hauskaa sattui, mutta ei se kirjoitettuna lämmitä ketään. Sanotaan vaan näin että laittoman uhkauksen jälkeen leikittiin hippaa, jäätiin ilman ja häröiltiin helluntaimarketissa.

Jos ensi yönä saisi vihdoin nukuttuakin.

Ai niin. Tänään ei pahemmin työhommat lähde, ensi viikolla sitten niitä taas.

Tilannekatsaus. Lyhyesti, vaikkei tässä juuri nyt kiirettä olekaan.

En ole päässyt liikkumaan kunnolla koko viikolla, tekemistä on ollut niin paljon ja jaksaminen kortilla. Tänään olisi saumaa, mutten ole ollenkaan varma fysiikan jaksamisesta, varsinkaan kun iltahommat jatkuvat tuonne ysin korville asti.

Eilinen virkistyspäivä oli tervetullutta vaihtelua, vaikken vieläkään tunne kuuluvani työyhteisöön kovin hyvin. Elämäntilanteet ja näkemykset eroavat porukan yleisestä konsensuksesta vähän liiaksi eikä yhteistä puhuttavaa tahdo löytyä. Sanalla sanoen en viihdy kovin hyvin, mutta rinteeseen sentään pääsin. Arvatenkin lihakset ovat kovasti jumissa, mutta se on ohimenevää.

Amazonista kilahti kotiin kaksi palapeliä, joita pitäisi ehtiä jossain välissä tekemään. Viikonlopun peli pitää sen verran toimeliaana, että ylimääräistä aikaa ei juuri ole. Ovatpa kuitenkin odottamassa.

Mielessäni porisee taas yksi kannanotto, joka vaatisi muutamankin hetken syventymisen muotoutuakseen julkaisukelpoiseksi. Saa nähdä missä vaiheessa keitos on valmis, saatte sen sitten ihailtavaksenne tänne asti.

Yrittää vähän stressata.

Hitto mikä viikko edessä. Kiirusta riittää enemmän kuin yksi mies kerkeää juoksemaan, mutta ehkä se on välillä hyväksikin. Työtunteja on sentään hieman sisässä, joten saatan lähteä joku päivä aiemmin ja ehtiä puuhailemaan. Kuntoilusuorituksia ei juuri ole tiedossa, jos keskiviikkoista Syöte-päivää ei lasketa. Saas nähdä, millainen keli rinteessä on.

Että elekää pijättäkö hengitystä.