Uusin GH tipahti postiluukusta maanantaina, mutten ole ehtinyt pelaamaan niin paljon kuin olisin halunnut. Olen silti päässyt peräti kahteen johtopäätökseen kuluttamieni 4-5 tunnin perusteella:

1. Jos omistat Rock Bandin, unohda uusin GH. RB:n soittolista on noin miljuuna kertaa parempi.

2. En ymmärrä sitten pätkääkään, miksi Tool on niin kova juttu. Soitin kolme biisiä, joista viimeisen failasin 99 pinnan kohdalla. En aio yrittää uudestaan.

Nyt menen takomaan Run to the Hillsiä wanhan kunnon Rock Bandin tahdittamana.

Pitkä viikonloppu tuli todellakin tarpeeseen, nyt olo on vihdoin levännyt ja rauhallinen. Pyörässä on nyt uusi takarengas ja paremmin toimivat jarrut, chilit itävät ja niin edelleen. Käytiin vielä Kullan kanssa syömässä Armadillossa ja jälkkärillä Bisketissä, minkä lisäksi on päristelty prätkällä ihan reippaasti.

Eilen tiirailtiin Terminator 2 ties kuinka monennen kerran kummallekin, eikä voi kuin todeta että jumaleizzön. Leffa on pitkälle toistakymmentä vuotta vanha, mutta erikoistehosteet kestävät kriittistä katselua vielä tänäänkin. Ainoastaan alun aikahyppyleimahdukset näyttivät vanhanaikaisilta, mutta varsinkin T1000-efektit hakevat vieläkin vertaistaan. Kaksi peukkua.

Se Onnelan Guitar Hero -skaba oli vähän kämäinen, mitä nyt yksi nuorimies pisti vähän kampoihin. Tilutti niin maan pirusti, muttei oikein pärjännyt peruskuvioiden kanssa. Finaalin biisivalinnasta ei päästy yhteisymmärrykseen, joten lopulta järjestävä taho heitti kappaleen. Lacuna Coilin Closer taipui ensiyritykseksi yllättävän hyvin ja voittohan sieltä heltisi. Palkintona oli GH3-paketti, joka allekirjoittaneelta yllättäin löytyykin, joten otin Wii-version ja lahjoitin sen Minnalle. Kivaa oli, jos unohtaa sen että Onnela nyt on Onnela. Eipä tarvi sinnekään onneksi hetkeen mennä.

Hieno viikonloppu kaikenkaikkiaan siis. Toivottavasti myös teillä muilla on ollut kivaa.

Hiton tuottoisa päivä. Ensin käytiin sentterissä shoppailemassa, sitten reippaasti vaihtamaan VP:n takarengas Hänen kanssaan ja illan päälle kipaistiin lenkilläkin. Pohkeita tartteis vieläkin treenata, meinaavat pirut kipeytyä juoksusta, mutta muuten kulki kohtuullisesti. Nyt safkaa naamariin ja hilirimpsis kohti Onnelaa, jossa on jonkinlaiset Guitar Hero -skabat. Pitäähän se taso käydä katsastamassa.

Stätsejä sitten:

Aika 0:55
Light 0:10
Moderate 0:38
Hard 0:07
Max 173
Avg 143
Kcal 523, 45% fat
Matka 6400m

Kokeilin pitkästä aikaa Guitar Heroa, eikä se vanha taito näemmä mihinkään katoa. Vaikka Through Fire and Flames ei vieläkään taivu expertillä, pariin muuhun tuli soiteltua henkilökohtaiset ennätyslukemat ja muutamakin vaikeana pidetty tilu hulahti läpi kuin ruoka-annos meikäläisestä.

Which reminds me, pitäiskin taas syödä. Näläkä.

Vähänkö huibua. Parin tunnin päästä isäntälauma kirmaa mestoille ja pystyyn laitetaan sauna- ja syömäiltamat. Siinä sivussa pieksetään Xboxilla Bombermania ja Guitar Heroa, lennätetään pienoishelikopteria ja toki perinteisesti juuaan kalijaa. Ruokalistalla on miehekkään yksinkertaisesti Pizza Cardiovascularis, jonka tarkka resepti on paitsi valtiosalaisuus, myös mysteeri leipojilleenkin. Ainoa varma tuntomerkki on rasva, jota saa jynssätä uuninpohjalta ensi viikollakin ja josta osa kannattaa kaataa pois ennen pizzan nauttimista.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, menot jatkuvat jossain vaiheessa kahdessa kantakapakassamme Kauppurienkadulla. Hyviä paikkoja, ei siinä mitään, mutta jotain uutta voisi kokeilla välillä. Jos vaikka yrittäisi houkutella ukot katsastamaan uuden sedulan tai pudottaisi hiasta jonkun totaalisen yllärikortin. Saapa nähdä.

Tänään on ollut hyvä päivä. Kiireetön aamupala, aikaa heräillä ja vähän Guitar Heroa aamun ratoksi. Kauppareissulta tarttui kerrankin mukaan lähes kaikki mitä pitikin, ainoastaan uusi katuharja jäi vielä hankkimatta. Eipä sillä mitään tekisikään, kun pihalla sataa lähinnä vettä.

Imuroin ja tiskasin, ja kyllähän kannatti: elokuusta hukkuneeksi luulemani hopeasormus luikerteli imuroinnin yhteydessä esiin sängyn alta. Kesän aikana hävitin jo yhden kaulaketjun, joten tämä löytö oli enemmän kuin mieluisa.

Hörpin kirjoittamisen lomassa jatkuvasti vettä, ihan vain testatakseni onko nesteytyksellä jotain olennaista vaikutusta dagen efteriin. Ainakin pari litraa pitää kiskoa ennen juopottelun aloittamista, huomenna sitten nähdään tulokset. Kommentoin sitten millainen olo on heräillessä.

(Okei, vinkiksi: 2511 -> wiki, see also)

---

<~87?OZ@<6O)DBNM,jDEsqBcqA'Eaa$2@3BW&CNF4N+D#8'ASrVQ1B~>

Guitar Hero 3 hallussa. Ei kannata odottaa yllärivisiitille tänään.

Ai miksikö en pelaa? No siksi, että piti laittaa yksi päivitys valumaan netistä, eikä sen aikana voi pelata.

Ei muuta, jatkan peliä.

Olen alkanut tosissani vihata aamuja, joina täytyy raahautua töihin. Ei työnteossa mitään, tämä on ihan jees, mutta se sängystä vääntäytyminen. Kylmä maailma vs. lämmin sänky on ollu viime aikoina sellainen voimainponnistus, ettei paremmasta väliä.

Guitar Hero 3 on jo Vantaalla asti, saapa nähdä milloin se saapuu kotiovelle. Kun se päivä koittaa, homman nimi on sitten bye bye ulkomaailma pariksi päiväksi.

Työt luistavat. Olen jo aamun aikana ehtinyt värkätä pitkän pätkän algoritmia, jonka tekemiseen annettiin kuukauden verran aikaa. Ensimmäinen deadline on tänään, joten oli varmaan aikakin aloittaa. Näillä näkymin siitä tulee yksinkertainen ja varmatoiminen, vaikka synnyttäminen onkin vaatinut erilaisia kikkailuja ja uhrauksia. Lopulta kuitenkin pöly laskeutuu, enkelikuoro laulaa hallelujaa muuttujien konvergoidessa kohti oikeaa ratkaisua ja algoritmi kääntyy itseään pienemmässä tilassa. Prinsessa ja puolivaltakuntaa, kiitos ja kumarrus. Ei nimikirjoituksia tänään.

Otsikointikäytäntöni laajenee hieman, kuten tämänkertainen koodinpätkä selkeästi ilmaiseekin. Jatkossa pääs(s)et(te) nauttimaan(?) monipuolisemmin(!) kryptatuista(lol apua) tiedon("")murusista(mmm muru). Näette sitten.

Voi pojat, tytöt ja tynnyrillinen apinoita mikä tilanne. Guitar Hero 3:a on kytätty koko syksy, demo on pelattu puhki, featurelistaa selattu kieli vyön alla ja julkaisupäivää odotettu kuin liukuvoidetta morttitupaan. Ensi viikon perjantaina kyseinen peli rantautuu Suomenkin kauppoihin, toivottavasti niin suurella painoksella etteivät heti lopu kesken.

Niin eikö mitä: Play-asia myy aluekoodivapaata jenkkiversiota toista kymppiä halvemmalla kuin meikäläiset kaupat, ja se on ollut saatavilla jo jonkin aikaa. Pistin omani tilaukseen noin nanosekunnin viiveellä asian huomaamisesta, ja tunnetun kärsivällisenä kaverina maksoin vielä lisähintaa saadakseni pelin FedExin kyytiin. Viimeisen päälle yltiöoptimistina toivon pelin kolahtavan kotiin jo tällä viikolla, mutta veikkaan silti toimituksen venyvän hieman pidemmälle. Oh, tätä odottelun tuskaa.

Huhhuijaa mikä päivä. Auto on Kuusamossa, jakohihna puoliksi kakkendaalina ja tonnin remontti edessä. Sitä ei muuten tuossa kunnossa ajeta kotiin, eli hinausreissu tiedossa. Juopotuttaa, mutta eipä oikein tahdo löytyä lähtijöitä. En ole saanut sivuakaan tuota opetusmateriaalia kirjoitettua, ja deadline on käytännössä viikon päästä. Kiirusta pitää siis.

MUTTA. PERKELE.

Tänään heräilin rauhassa, söin mainion aamupalan ja pelailin hiukka pokeria aamun ratoksi. Voittoa kertyi enemmän kuin koskaan ennen, ja ainahan se lämmittää vaikka summat ovatkin pieniä. Kävin uimassa (oli mahtavaa, käydään toistekin!) ja piipahdin alkukodissa sutimassa tulevaan serverikoteloon ensimmäisen maalikerroksen. Auton haku on sovittu ja remonttiakaan ei ilmeisesti tarvi ihan yksin kustantaa. Guitar Hero 2:n viimeisetkin biisit taipuivat hardilla viiteen tähteen ja ansaitut 30 achievement-pojoa kilahtivat plakkariin. Upcider Natural Apple maistuu totutun hyvältä ja eiköhän noita kavereita saa houkuteltua pahuuksien teillekin tänään. Ja ehkä ihan pikkusen oon päässy ihastumaankin. Ihan näin (näyttää sormilla) vähän.

Että piruako tässä valittamaan, elämä on hupia!