Taas on uusavuttomuus ja paapominen huipussaan. Sairaalloisen ylipainoinen puolitoistavuotias on malliesimerkki siitä, miksi kannatan lapsenteon luvanvaraisuutta, ongelmineen kaikkineen.

Alle kouluikäinen lapsi syö tasan sitä, mitä vanhemmat hänelle tarjoavat. Jos eteen kannetaan jatkuvasti ranskalaisia, limsaa ja muuta paskaa, onko kumma että muksu tottuu niihin ja terveys vaarantuu? Vapaa kasvatus saattaa olla tavoiteltava juttu kanalassa, mutta lapsiin sovellettuna tuloksena näyttää olevan vastuuttomia ja uusavuttomia punkeroita, jotka tappavat itsensä hitaasti syömällä valmismoskaa ja roikottamalla alahuulta telkkarin ääressä. Ylipainoonkin on olemassa monta hyväksyttävää syytä (sairaudet, vaikeat elämäntilanteet), mutta lapsena opitut huonot ruokailutottumukset eivät ole sellainen. Ikävä kyllä kokkaustaidoton kansanosa siirtää kädettömyytensä myös lapsilleen, joiden on myöhemmin todella vaikea muuttaa tottumuksiaan.

Myönnetään, onhan se kokkaaminen aikaavievää jos vertaa mikroaterioihin, ja helppohan se on lapsettomana puskasta huudella. Minun vertailukohtani on omissa vanhemmissani, jotka pitkienkin työpäivien päälle jaksoivat laittaa oikeaa ruokaa ja salaattia, turvautuen valmiimpiin ratkaisuihin vain harvoin. Hatunnosto siitä, pyrin kyllä samaan jos jonakin päivänä jälkikasvua päätän hankkia.