Home

Advertisement

Previous Entry | Next Entry

Keho, mieli ja ruoka

  • May. 15th, 2008 at 11:30 AM
heze
Kyllä kroppa tietää, mitä haluaa. Sitä pitää vain osata kuunnella.

Olen jo aikani (ehkä puoli vuotta) kääntänyt ajatusmaailmaani siihen suuntaan, että lautaselle otetaan puolet salaattia, neljännes pääruokaa ja neljännes lisäkettä. Kotona tuota mallia on vähän työläämpi toteuttaa, mutta työpaikkalounaalla olen sitä viikon verran kokeillut ja kroppa on kiittänyt. Tavanomisen ähkyn sijaan olo on kylläinen, mutta kevyt, ja nälkä pysyy pois saman ajan kuin ennenkin. Lautasmalli toimii, mikä ei niinkään ollut yllätys.

Terveellisen ruuan puffaamista painokkaammin yritän tällä sanoa, että elämäntapojen muutokset eivät tapahdu hetkessä. Ajatukset vaativat kypsyttelyä ja aikaa, vaikka olisikin kiva kääntää junaa 180 astetta samalla sekunnilla kun ajatus ilmestyy. Mieli vain tahtoo olla sellainen keksintö, että se vaatii totuttelua, taivuttelua ja maanittelua kääntyäkseen. Sitten kun harkinta-aika on ohi ja ajatus käynyt päässä silloin tällöin, se tuppaa vain toteutumaan. Ei pakkopakkopakko-kituutusta, ei epämiellyttävää tutun ja turvallisen hylkäämistä eikä sitä ärsyttävistä ärsyttävintä eli morkkista epäonnistumisesta. Vain aikaa.

Ei siitä montaa vuotta ole, kun laitoin teemotilliseen 4 palaa sokeria ja söin lounaaksi pitsaa joka ikinen kesätyöpäivä. Ainoa tuoreeseen viittava oli valkosipulimurska, jota oli jokaisen palan päällä noin ruokalusikallinen. Viikonloput sitten pämpättiin äijäporukalla, mikä oli omiaan kruunaamaan muutenkin epäterveelliset elintavat. Vain kusipäisen hyvä tuuri geenilotossa pelasti kymmenien kilojen ylipainolta.

En olisi nykyisessä elämäntilanteessani, jollen olisi aktiivisesti harjoittanut mieleni käännyttämistä pitkällä aikavälillä. Monet aiotut muutokset ovat unohtuneet välillä jopa kuukausiksi, mutta aika ajoin ne palaavat mieleen ja ohjaavat pikkuhiljaa oikeaan suuntaan. Jotkut ottavat viikon, toisissa menee kolme vuotta, mutta kaikki oikeasti haluamani muutokset ovat toteutuneet jossain vaiheessa. Tiedän, että voin tehdä samantyyppisiä muutoksia jatkossakin, kun otan ne oikeasti tavoitteeksi.